Oonpas mä laiska kirjottaja sekä virkkaaja! Eilen juuri mietin, että mikäköhän se mun blogin nimi olikaan ja koskakohan mä viimeksi olen kirjoittanut. Piti kirjautua oikeasti tilille, että löysin oman blogini... Pitäisiköhän sitä pikkuhiljaa ryhdistäytyä?
En ole pitäytynyt mun neljän palan säännössäni. Mutta kaikesta huolimatta mun on pakko sanoa, että hienosti tää ponipeitto on edennyt! Innokkaasti jaksoin virkata tuon ponin vartalon loppuun ja sen jälkeen iskikin totaalinen kyllästyminen. Katselin innokkaasti aina valmiin peiton kuvaa ja sen jälkeen huokaisin syvään, koska se pää on lähestulkoon yhtä iso kuin ponin vartalo (ellei isompikin).
Tällä hetkellä kumminkin tilanne on kohtuu hyvä. Nyt mulla on vaan ongelmia päättää, että mistä suunnasta mä tätä ponia jatkan... Lisäksi meidän virkkauspiirin kokoontumisessa taisin löytää ponin taustalle sopivan värin! Eräs ihana lupasi katsoa lankavarastonsa läpi, josko tätä lankaa löytyisi häneltä tarpeeksi monta kerää ponipeiton taustaksi. Nyt pidän vaan peukkuja pystyssä, että lankaa olisi tarpeeksi tai että sitä löytyisi samassa värissä jostain kaupasta. Ihastuin ko. langan väriin meinaan ihan täydellisesti!
En kyllä kestä tuota viimeisintä kuvaa, jossa työ siis tällä hetkellä on jumissa :D Tuo on niin typerän näkönen mulkosilmänsä kanssa. Mutta puoli päätä enää jäljellä! Mistähän suunnasta tuota malttaisi jatkaa...?
Ihanaa kevättä kaikille!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti